På svenska
 

Saarten historia

Yleistä
Ensiasutus
Muinaismuistoja ja arvokkaita luontokohteita
Arkkitehtuuria ja käsityöläisperinteitä
Lähivesiemme hylkyjä
Elokuvia ja taidetta

Yleistä

Ison Lehtisaaren osakaskunta koostuu pääosin kolmesta suuremmasta saaresta Espoon Suvisaariston luonnonkauniissa saaristossa. Nämä ovat Iso Lehtisaari, Pieni Lehtisaari ja Sumparen. Ison Lehtisaaren alkuperäinen nimi oli (Stora) Lövön, vuonna 1567 Löfföön, vuonna 1596 Löföö ja vuonna 1750 Stor Löfö. Lövö on tavallinen saaren nimi Uudellamaalla ja se on varmasti viitannut lehtimetsäisyyteen. Suomenkielinen nimi Lehtisaari on käännös alkuperäisestä nimestä ja se esiintyy kartoissa vuodesta 1930. Pieni Lehtisaari oli 1600 luvun lopussa Löfförn ja vuonna 1750 Lill Löfö. Sumparen oli vanhoissa kartoissa nimenä 1600 luvun lopussa Såmper, vuonna 1777 Sumparen ja vuonna 1872 Sumparn. Kansankielellä saaren nimi on Sumparn ja nimen on arveltu viittaavan kalasumppuihin ja kalakauppaan. Vasemmassa kuvassa ylhäällä keskellä Iso Lehtisaari ja oikeassa kuvassa keskellä Sumparen. Saarten ikivanha historia tullaan kirjoittamaan saarelaisten toimesta tarkemmin lähiaikoina.



Ensiasutus

Pienen Lehtisaaren länsiosassa on kalliossa kaiverrus, joka kertoo kuinka Lehtisaariin tuli kaksisataa vuotta sitten virolaisia asukkaita. Kirjoituksessa mainitaan rovasti Elias Cajander joka toimi Espoon kirkkoherrana vuosina 1744-1773. Virolaisia oli Lehtisaarilla vuosina 1776-1780 yhteensä 6 perhettä koostuen 19 jäsenestä sekä lisäksi 2 yksinäistä. Perheettömät virolaiset olivat yleensä renkejä ja piikoja, perheelliset ennen kaikkea kalastajia.

Kallioon kaiverrettu kirjoitus kuuluu seuraavasti:
1753 otti rovasti Elias Cajander 2:n2 perhekuntaa virolaisia asukkaita tähän saareen: Tuolloin heinäkuussa pystytettiin asuinhuone – 1760 rakennettiin 3 huoneen rakennus sekä holvattu kellari ja yrttitarha.






Muinaismuistoja ja arvokkaita luontokohteita

Arvokkaita muinaismuistoja saarilla ovat Ison Lehtisaaren suuri pirunpelto. Pienempi pirunpelto löytyy myös Sumparenin saarelta.

Hienoja muinaismuistoja ovat myös Sumparenin hiidenkirnu ja Ison Lehtisaaren suuri rapakivilohkare.

Muita hienoja luontokohteita saarilla ovat Lehtisaarten välinen flada ja Pienessä Lehtisaaressa oleva tervaleppäkorpi joka on pienialainen, mutta luontotyypin vähäisyyden vuoksi arvokas.



Arkkitehtuuria ja käsityöläisperinteitä

Vuosisadan alun hienoa huvila-arkkitehtuuria edustaa Pienessä Lehtisaaressa oleva aito jugendtyylinen huvila. Liikemies Arvid Zilliacus osti tontin vuonna 1903 jonne arkkitehti Karl Lindahl suunnitteli huvilan vuonna 1910. Huvila on ollut pitkään suomalaisen suuryrityksen omistuksessa joka on hienosti kunnostanut paitsi itse huvilan myös muut tontilla olevat rakennukset.




Vanhaa hienoa perinteistä käsityöläisperinnettä edusti Tuomelan pienveneveistämö joka rakensi hienoja puuveneitä Sumparenin saarella aina 1960-luvun puolelle.



Lähivesiemme hylkyjä

Hylkyjä saartemme lähivesillä on muutamia. Syysmyrskyssä vuonna 1972 meni pohjaan nimetön, hinaaja Maijan vetämä proomu saarten eteläpuolella Kytön ja Rysäkarin puolivälissä. Koska hylky ei jäänyt väylälle, eikä häirinnyt muutakaan liikennettä, se päätettiin jättää niille sijoilleen hylyksi.

Saarten länsipuolella, Högkopplanin länsipuolella rinteessä jäänteet puisen purjelaivan pohjasta ja puinen troolari, joka on haljennut pituussuunnassa kolmeen osaan.

Myös saarten länsipuolella, Vargenin saaren länsipuolella on hajonnut vanha puuhylky n. 10-17 metrin syvyydessä. Kyseessä on 8. tammikuuta 1961 uponnut jahti Alexandra joka oli rakennettu Ruotsinpyhtäällä, Reimarsin telakalla vuonna 1887. Alexandra ajoi karille Vargenin lähellä olevalla Tobakspungenilla. Paikallinen asukas näki tapauksen ja riensi paikalle auttamaan.



Elokuvia ja taidetta

Saarillamme on myös kuvattu osuus Jörn Donnerin vuonna 1965 valmistuneesta elokuvasta “Täällä alkaa seikkailu” jossa pääosissa ovat Matti Oravisto ja Harriet Andersson. Tunnelmaltaan hieman alakuloinen elokuva kertoo ruotsalaisen muotisuunnittelijan ja suomalaisen arkkitehdin monimutkaisesta suhteesta. Elokuva oli vuoden 1965 menestynein suomalainen elokuva esityskertojen, ulkomaanmyynnin ja palkintojen määrässä mitattuna. Valtion elokuvapalkinnon lisäksi elokuva sai Jussi-palkinnon käsikirjoituksesta ja naissivuosasta sekä pari ruotsalaista palkintoa.









Taiteilija Magnus von Wright (1805-1868) on maalannut kaksipuolisen luonnostellun rantamaiseman Löföstä vuonna 1865, keskeneräisen tuvan Lehtisaaresta vuonna 1867 joka kuluu Antellin kokoelmaan sekä rantamaiseman Lehtisaaresta vuonna 1867 joka kuuluu Hovingin kokoelmaan. Kuva tästä hienosta taulusta löytyy täältä. Kaikki nämä teokset ovat Ateneumin hallinnassa. Espoon kaupunginmuseosta löytyy lisäksi tuntemattoman taiteilijan tekemä maalaus Lehtisaarten kalastajayhdyskunnasta noin vuonna 1900.